Neo Arena @ GSMA Mobile World Congress 2009

Muutama kuva

2009-02-21T08:34:00.001-08:00

Parc del Turó de la Peira

La Ramblan eteläpääty

Sagrada Familia

Fira Montjuic

Viimeisen päivän virityksiä

2009-02-21T01:41:00.000-08:00

Kevin Spaceyn ja mobiilimaksmisen jälkeen ehdimme vielä hetken kiertää messualuetta ja jututtaa näytteilleasettajia. GSMA Paviljongin vieressä oli mikroluokan näytteilleasettajia joista pällimmäisenä mieleen jäi Espanjalainen Communi.TV jonka tuote oli varsin mielenkiintoinen sekoitus VoDia, Live -sisältöjä ja mobiili- sekä internetjakelua. Yrityksellä olisi tarvetta löytää kansainvälisiä kumppaneita mahdollisesti vielä tämän puitekauden aikana alkavaan hankkeeseen.

Kierroksen keskivaiheilla jututimme Turun Yliopiston DTV Groupin porukkaa ja katselomoitiin mahdollisia synenergioita. Kierroksen viimeinen standi (ja näinollen myös matkan viimeinen virallinen osuus) oli niinikään Turkulainen Sofia Digital joka oli matkassa Backstage tuoteperheen Playout Managerin sekä StarterKitin kanssa. Viitteellisellä tasolla keskusteltiin valtakunnallisesta oppilaitosten ja alueellisten sisällöntuottajien DVB-H -koeverkosta. Saapa nähdä, mihin tämä johtaa...

Julkkisbongausta ja mobiilimaksamista

2009-02-19T13:52:00.000-08:00

Uskokaa tai älkää. Aamulla kävelimme Jussin kanssa kohti päivän ensimmäisen seminaarin pitopaikkaa, kun vastaan pöllähti parin metrin päästä Kevin Spacey, joka oli juuri matkalla kohti omaa keynote-avaustaan. Kännykkäkamera oli kiinni ja taskussa, joten kuvaa ei tuosta pikakohtaamisesta ehtinyt ottaa kumpikaan. No, katsokaa Keviniä jostain sopivasta elokuvasta, niitähän riittää.

Mobile Ticketing -seminaari

Björn Thorstensen / Telenor

Norjalaisen operaattorin edustaja esitteli Mobile Ticketing -seminaarissa projektia, jossa matkapuhelin toimii pääsylippuna. Tästä aiheesta on Suomessakin menossa muutamia mielenkiintoisia hankkeita.

Ideana on palveluntarjoajan myöntämän lipun (tokenin) käyttö matkapuhelimella. Mobiilippuun liittyvän arvoketjun palasia ovat asiakkaat, palveluntarjoajat ja mobiilioperaattori. Lisäksi mukana kuviossa on myös TSM (Trusted Security Management), viranomaiset ja lippujen jälleenmyyjät. Kullakin pelurilla on oma luontainen paikkansa arvoketjussa.

Edut eri näkökulmista:
- loppukäyttäjä: helppous ja vain yksi väline, tietoturva
- palveluntarjoaja: kustannussäästöt, huijausmahdollisuuden väheneminen, yksinkertainen tunnistus, lisäarvopalvelut , laajennettu asiakashallinta, ympäristöystävällisyys (ei roskia)
- mobiilioperaattori: uusia liiketoimintamalleja, joissa hyödynnetään SIM-korttia, OTA (OverTheAir)-palvelujen käytön lisääntyminen, lisäarvopalvelut (markkinointi)

Mahdollisuudet:
- mahdollisuus ostaa lippuja missä ja milloin tahansa
- NFC:n käyttöä edistävä sovellus

Haasteita:
- liiketoimintamallit pitää saada selkeäksi
- yhteensopivien laitteiden puute
- yhteensopimattomat standardit
- turvallisuus

Mobiilimaksaminen toimii Telenorin projektin mukaan parhaiten, kun on riittävä määrä päätelaitteita. Lisäksi se soveltuu parhaiten esim. julkiseen liikenteeseen tai muun jo olemassa olevan infrastruktuurin päälle rakennettuun palveluun.

Mike Short / Telefonica O2 UK Limited

Telefonica O2 on pilotoinut mobiilimaksamista Lontoon julkisessa liikenteessä, joka on eräs maailman suurimmista. Järjestelmä pohjautuu NFC-tekniikkaan, testissä oli 500 operaattorin asiakasta, testin pituus 6 kk. Testiin kuului useita maksamisen kohteita, kuten liikenne (Oyster), mobiilimaksaminen (Barclaycard-Visa), pääsyliput eri kohteisiin. Lisäksi käytössä oli myös kosketustageja ns. älypostereiden muodossa. Laitetoimittajana oli Nokia.

Toimijoiden keskiössä on operaattori, kustannukset ja hyödyt jaetaan osallistujien kesken.

Käyttäjien palaute positiivista: 90% käyttäjäistä tyytyväisiä teknologiaan. 78 % olisi valmiita jatkamaan käyttöä, muita palautteita mm. helppous, mukavuus ja status. Tuollainen maksaminen koettiin trendikkääksi. 67 % piti maksamista kätevämpänä kuin perinteistä maksamista Oysterin maksujärjestelmän avulla. Myös laitteen hankinta kiinnosti enemmistöä. Eräs käyttäjien kokema etu oli myös se, että ei tarvinnut jonottaa niin paljon kuin perinteisessä maksamisessa.

Palveluntarjoajan näkökulmasta etuja ovat tehokkuus, jakelun nopeus, transaktionopeus, asiakkuudenhallinta, uusi tapa hankkia tuloja, ei tarvetta paperille tai muoville.

Mobiilimaksamiseen sopivia käyttökohteita ovat mm. junat, leffaliput, bussit, konsertit ja messut.

Käyttö ei saa olla kuitenkaan laitesidonnainen, järjestelmän tulisi olla yhteensopiva riittävään suureen skaalaan päätelaitteita. Järjestelmän käyttöönotto ottaa oman aikansa, aikaikkuna esim. Lontoon 2012 olympialaisiin on liian lyhyt, jotta tuote olisi silloin vielä markkinoilla täydessä voimassaan.

Janko Mrsic-Flogel / London Traffic

Kaksi kolmesta olisi valmiita maksamaan mobiililla pysyvästi, lisäksi lähes kaikki testikäyttäjät haluaisivat tietää, paljonko lipulla on rahaa jäljellä suoraan omasta kännykästä.

NFC:tä on testattu lisäksi myös Imperial Collegessa Lontoossa. Kyseessä on suljettu pilotti, jossa on ollut tarkoin rajattu käyttäjäryhmä. Tästä pilotista on kenties otettu mallia mm. Oulussa Smarttouch-projektissa.

Lopuksi:

Mobiilikäyttäjien osuus liikennelaitoksen palveluissa kasvaa koko ajan. muuten esitys ei ollut mitään muuta kuin geneeristä fiilistelyä. Esitettiin sellaisia slaideja jotka olisin ottanut itselleni sijoitettavaksi omiin presiksiin =)

Lopuksi jokunen pakollinen statistiikkaslaidi, jotka viipyivät niin lyhyen hetken näytössä että niistä ei päässyt lukemaan kovin trkkoja tuloksia. Puheen seasta pystyi poimimaan muutamia knoppeja. Testikäyttäjiä kiinnosti esimerkiksi lipputilin saldo ja kaksi kolmesta halusi mieluiten sekä maksaa, että ladata lippunsa matkapuhelimella. 59% oli loppupeleissä kiinostunut matkustamiseen liittyvästä tiedottamisesta (mm. ruuhkat, muut poikkeavuudet liikenteessä jne. jne.)

Future Messaging -konferenssi

2009-02-19T13:29:00.000-08:00

Session alussa kuultiin paneelissa usean viestintäratkaisuja tarjoavien yrityksien sekä operaattorien näkemyksiä tulevaisuuden viestinnästä. Kuitenkin paneelin anti oli varsin varovainen, suurta visiota ei ollut kenelläkään. Hajanaisia innovaatioita kuten 'jotain automaattista viestintää' kuultiin mutta sekään ei täsmennyt, jotain toki piti heittää kun tulevaisuuden viestinnästä oli puhe.

Kokonaisuutena alun paneelissa puhuneet 'visionäärit' käyttivät kongressiteemoissa esiintyneitä termejä ekosysteemi, arvoketju sekä lets-get-together -ilmaisua paljon.

Comversen Dror Binin mukaan mobiilien viestintäpalveluiden tuotot ovat kasvamassa (tieto perustui useaan tehtyyn tukimukseen) ja viestinnän tapa on vaihtumassa
SMS:stä visuaalisimpiin ja personoituihin ympäristöihin ja sosiaaliseen viestintään.

Perinteiselle mobiiliviestinnälle (SMS, MMS) on uusia kilpailijoita kuten Facebook, Googlen palvelut, MSN Live, Nokia Ovi jne.

Bin korosti uuden viestinnän moninaisuutta, se pohjautuu internetiin kanavana jolloin sitä voi hyödyntää monilla erilaisilla päätelaitteilla, ei pelkäsään matkapuhelimilla.

Comversella oli ajatuksena luoda käyttöliittymä, joka kasaisi erilaisten viestintäratkaisuiden palaset yhteen käyttöliittymään mobiilipäätelaitteessa. Tämän ajatusleikin jälkeen kuultiin loppuilta paneelia joka pystyi toistamaan ekosysteemiä tunnista toiseen...

Mobile Internet -konferenssi

2009-02-18T09:42:00.000-08:00

Alustus: Intialaistaustainen juontaja. Mobiilimaailman luvut ovat vaikuttavia: vuonna 2009 on 4 miljardia mobiilikäyttäjää, joista 1,5 miljardia internet-käyttäjiä. Mobiili on n. 5000 päivää vanha, mobiili internet vajaat 400 vuorokautta. Käyttötrendi on erittäin nouseva. Suurin kysymys on, kuka tekee tällä kaikella rahaa ja miten. Ja mitä kuluttajat haluavat mobiililta verkkosivulta? Hyvä kysymys.

Panelisteja ja esityksiä:
- Telstra (australialainen teleoperaattori)
- Google
- Skype

Sol Trujillo / Telstra
======================
Telstran mukaan kaksi tärkeää asiaa bisneksen teossa ovat asiakkaiden kuuntelu ja liiketoimintamalli. Internet kehittyi käyttäjiensä mukana, näin tulee olemaan myös mobiilin internetin kanssa.

Australiassa Telstran mobiili internetin idea koostuu nopeudesta, peitosta, integroinnista ja kapasiteetista, nämä yhdessä tarkoittavat suurta innovaatiota. Telstran mobiililaajakaista kattaa 99 % australialaisista jopa 42 Mbps:n nopeudella! Voidaan siis puhua todellisesta testiympäristöstä ja pioneereista. Asiakas on keskiössä ja avainkysymykset operaattorilta asiakkaalle kuuluvat: when, how and where you might use it? Näihin vastauksiin pyritään löytämään ratkaisu innovatiivisella toiminnalla.

Eräs mielenkiintoinen käyttöesimerkki löytyy terveydenhuollosta: etälääkärin tekemä analyysi vaikkapa röntgenkuvasta saadaan syrjäseuduille viidessä minuutissa entisen viiden päivän sijasta. Australialla on suuren maan ja vähäisen ihmismäärän johdosta hyvin samantyyppisiä piirteitä kuin esim. Suomella. Ainakin investoinnit ovat olleet huikeita. Mobiilia internetiä on käytetty myös mm. reaaliaikaisen videokuvan siirrossa palontorjunta-alueen kuvauksissa, merentutkimuksessa sekä metsäpaloihin liittyvän uutisoinnin yhteydessä.

Telstralla 36 % tuloksesta syntyy mobiilin internetin dataliikenteestä. Huomionarvoista on, että tuohon prosenttiosuuteen ei lasketa sms- tai mms-tyyppistä ns. "perinteistä" mobiilidataviestintää.

Terveydenhuolto on hyvä esimerkki, kuinka mobiililaajakaistaa voitaisiin hyödyntää tehokkaammin ja tuottavammin. Keskimäärin 9 % bruttokansantuotteesta menee joka maassa terveydenhuoltoon, joten jos mobiili internet tehostaa toimintaa, niin säästyy valtavia summia.

Ideana on ollut, että satsataan isolla rahalla huippulaatuiseen infraan, jonka jälkeen bisnes syntyy käytön myötä. Ilmeisesti näin on käynyt, koska firma tuottaa hyvin. Riskin ottanut on osunut oikeaan ja tällaista toimintaa voisivat myös muut harrastaa maailmalla, esim. Suomessa.

Vic Gundotra, VP Engineering, Google
====================================
Mobiili internet syntyi vuonna 2008. Hyvänä esimerkkinä Metro PCS, pikkuoperaattori, jolla 5 milj käyttäjää. Internetin käyttö räjähti, kun operaattori siirtyi flat-rate -hinnoitteluun dataliikenteessä.

Googlen motto: "Web is the platform". Apple tarjosi ensimmäisen täyden selaimen mobiiliin. Nämä uudentyyppiset "web platform" -selaimet tekevät paljon muutakin kuin toimivat pelkästään websivujen selaimena.

Termistöä ja standardeja:
- Database (W3C HTML5)
- App Cache (W3C HTML5)
- GeoLocation (W3C)

Toimivia HTML5 -määritelmän mukaisia sovelluksia, jotka perustuvat webiin ovat mm. Gmail ja Google Maps. Ja sitten demoja:

Demo #1: Esittelyssä viikon vanha sovellus, Google Location, joka hyödyntää käyttäjän geolokaatiota. Tämä demo nähtiin nyt ensimmäistä kertaa maailmassa.

Demo #2: Googlen uusin viritys on puheen tunnistava selain, joka löysi katedraalien kuvia Barcelonasta sekä paikallisen sään pelkästään sanomalla. Käyttöliittymänä todellakin puhe, hämmästyttävää. Olen todella otettu, tuo sovellus on pakko saada heti kun se on jakelussa. Älykkäintä säätietojen hakemisessa oli se, että kun kaveri sanoi kännykkään "weather", niin avoinna ollut webselain haki GPS-tiedon perusteella lähimmän sääennusteen ruudulle. Pitänee alkaa miettiä tuolle sovellukselle todellisia käyttökohteita. Ilman kännykän näpyttelyä onnistuva reitin haku tai kadoksissa olevan puhelinnumeron etsintä tulivat ensimmäisenä mieleen. Niille olisi käyttöä vaikkapa autolla ajaessa.

Lisäkommenttina vielä, että Googlen kaveri käytti ainakin kolmea eri merkkistä puhelinta demoissaan. Yksikään niistä ei ollut Nokia, mutta kaipa se silläkin toimii.

Josh Silverman, President / Skype
=================================
Skypen käyttömäärä 20 miljardia minuuttia (Q4/08). Suurin osa käytöstä videopuheluja. 8 % kaikista ulkomaanpuheluista tehtiin joulukuussa 2008 Skypellä. Todella merkittävä ja iso peluri alkaa tämäkin markkinahäirikkö olemaan kommunikoinnin maailmassa.

Hyvä pointti esiintyjältä:

No one wakes up in the morning and says: I want 3G

Kukaan ei todellakaan herää siihen, että sanoo aamulla haluavansa 3G:tä! Sen sijaan halutaan uutisia, videoita, kommunikointia jne. Sovellukset ja käyttötarpeet ratkaisevat sen, mitä tekniikkaa milloinkin käytetään. Skypen unelmana on, että "kommunikaatio virtaa kuin vesi". Mistä tahansa laitteesta, joka kykenee kytkeytymään internetiin, voi unelman mukaan tulla kommunikaatioväline. Jopa keittiön jääkaapista.

Skypen avainlukuja:
- Skype-clientille 300 miljoonaa latausta iPhonen AppStoresta
- 50% enemmän iPhoneen liittyviä Google-hakuja muihin puhelimiin verrattuna

Skype ja Nokia aloittivat eilen yhteistyön. Skype toivoo nopeampia päätelaitteita, parempaa verkkosaatavuutta ja innovatiivisia ohjelmistoja. Skype tarjoaa latausmahdollisuuden eri puhelimiin sekä esiasennetun sovelluksen yhteistyössä laitevalmistajan kanssa. Esim. Nokian N97:ssa on Skype mukana.

Nyt viimeistään pitäisi operaattoreiden olla varpaillaan. Fiilistelyvideossa mainittiin sanapari "ilmainen puhelu" ainakin kolme kertaa. Skypen mukaan heidän tuotemerkillään brändätty puhelin on kuitenkin erään operaattorikumppanin parhaiten tuottava pre-paid palvelu, joten sen ei pitäisi olla uhka operaattoreille. Tätä voidaan spekuloida.

Paneelikeskustelu:
==================
Operaattorin edustaja perusteli hyvin olemassaoloaan. Operaattorin tehtävänä on huolehtia siitä, että sen asiakkaat saavat sellaista palvelua, mitä haluavat. Operaattori tuntee asiakkaansa parhaiten. Kaikki eivät välttämättä halua Skype-nappia, Google-hakua tai muita ominaisuuksia. Lisäksi Skypen tuotto on paljon pienempi kuin esim. operaattoreilla. Ovatko Skypen ohjeet siten edes hyviä tai varteenotettavia? Tiukkaa hiillostusta "markkinahäirikölle".

Operaattorin näkökulma: Flatrate hinnoittelu on kuluttajan kannalta hyvä asia, mutta jonkun on maksettava infrastruktuurin ylläpito, varattava kapasiteetti ym. Tyypillistä operaattorin puhetta, jota olen ainakin itse kuullut monta kertaa. Yksinkertaisuus on hinnoittelun kannalta hyvä asia, tästä myös operaattori on samaa mieltä muiden kanssa.

Googlen mukaan tarvitaan sekä hyvää liiketoimintamallia (vrt. Microsoft) että innovatiivisuutta, pelkästään toinen noista ei riitä. Flatrate ja halpa hinta eivät ole oleellisia, vaan se, että kuluttaja ymmärtää, miten hinta muodostuu. Esim. megatavuihin perustuva hinnoittelu on täysin käsittämätön useimmille. Miten sitten pitäisi hinnoitella? Telstra kertoo, että heidän verkossaan toimivista puhelimista näkee rahan kulutuksen aivan samalla tavoin, kuin autossa näkee bensankulutuksen. Helpoittaisiko tuo, mene ja tiedä.

Anonyymejä kysymyksiä: Mistä Telstran tuotto tulee: pääsystä verkkoon vai datasiirrosta? Toimiiko Telsta bittiputkena vai miten? Telstan ARPU on kasvussa, toisin kuin useimmilla muilla operaattoreilla. Miksi? Sen takia, että Telstra tarjoaa sellaista palvelua, mitä asiakkaat haluavat (nopeita yhteyksiä, räätälöityjä palveluja ym.). Telstan ympäristö on myös avoin kaikille toimittajille, joten kyseessä ei ole suljettu järjestelmä.

Mobile Broadband -konferenssi

2009-02-18T09:41:00.000-08:00

Huom! Tämä teksti on tajunnanvirralla tehty drafti, jota muokkaan vielä luettavammaksi, kunhan ehdin.

Valot pois, musiikki kovalle ja minuutin mittainen fiilistelyvideo siitä, että muutamme maailmaa paremmaksi paikaksi, teemme elämästämme helpompaa ja luomme mahdollisuuksia. Aloitus suoraan herätyskokouksesta. Taputusten saattelemana paikalle ilmestyi moderaattori

Panelisteja: Horizon Wireless, China Unicom -teleoperaattori, Qualcommm, Nokia Siemens Networks...

China Unicomin edustajan puheenvuoro

Kyseistä kiinalaista johtajaa oli yritetty saada viisi kertaa paikalle ja nyt vihdoin onnistuttiin. China Unicom on Kiinan suurin teleoperaattori ja maailman neljänneksi suurin. Viime kuussa Kiinan regulaattori myönsi luvan WCDMA-toiminnalle seurauksena CDMA-verkon myynnistä China Telecomille. Verkko tulee kattamaan 248 kaupunkia Kiinassa vuoden 2009 loppuun mennessä.

Q: Kuinka suuri verkko oikeastaan on? 80000 tukiasemaa, 248 kaupunkia, peitto 70 % koko Kiinan väestöstä. Laajakaistaa tarjotaan sekä kiinteään että mobiiliverkkoon, mikä on haaste mille tahansa yritykselle. HSPA-tekniikalla pyritään mobiilipuolella samoihin verkkonopeuksiin kuin kiinteän verkon puolella.

Q: Mitä eroa on kiinalaisella kuluttajilla muihin verrattuna? Kiinalaisilla kuluttajilla on vielä paljon opittavaa: tekstiviestin käyttö on kasvussa, vastaajapalvelut ovat vielä lapsenkengissä.

Sitten hiukan viestinnällistä asiaa. Simultaanitulkkaus mandariinikiina-englanti on mielenkiintoinen kokemus. Voisin sanoa, että hiukan haittaa kommunikointia ja ymmärtämistä. Englantia puhuva haastattelija kysyy jotain englanniksi, jonka tulkki kääntää kiinaksi. Haastateltava kuulee tulkin taidoista johtuen todennäköisesti hiukan eri kysymyksen, mitä kysyjä esitti. Kysymykseen vastaaja sanoo jotain, toinen tulkki kääntää vastauksen englanniksi, jonka puolestaan minä kuulen kuulokkeista ja yritän tulkata suomeksi tähän blogiin. Viestintäketjun palasia on aivan liikaa, jotta tässä olisi jotain järkeä. Epämääräisyyden huomasi siitä, että kun tulkkaajat vaihtoivat yhtäkkiä paikkaa, niin keskustelun sisältö muuttui... jompikumpi tulkkaajista ei oikein osannut käytettyjä termejä. Hohhoijaa, jokainen tähänkin seminaariin osallistuja (joita on salissa tuhat) maksaa reilun tonnin per päivä, joten minusta ainakin tämä sessio on aika hyvä bisnes tyhjästä. Onneksi keskustelu loppui noin reilussa vartissa.

Verizonin alustus (Dick Lynch, CTO)

Isoja pelureita. Voitto vuonna 2008 yhteensä 97,1 miljardia taalaa. Ja sitten uusi termejä, jota amerikkalaiset käyttävät puhuessaan laajakaistasta: FiOS (langallinen laajakaista kotona, nopeus 60 Mbps, yrityksissä 100 Mbps) sekä EV-DO (langaton laajakaista, 1 Mbps).

Q: Mistä voitto tulee Verizonin kaltaiselle yritykselle? Perinteisistä puheluista, ei langattomasta datan siirrosta. Viidessä vuodessa ei ole tapahtunut juurikaan kehitystä esimerkiksi 2G-verkon puolella. Sen sijaan 3G-puolella kasvukäänne tapahtui vuonna 2006. Vuonna 2008 siirretyn datan määrä oli 400000 teraa!. Luonnollisesti datan siirtovaatimuskin kasvaa käyttökohteiden mukana. Vähintään 1 Mbps nopeuksisia palveluja ovat internet connectivity, mobile tv ja collaboration. Vielä enemmän kaistasyöppöjä ovat mm. videoneuvottelut, p2p, hdtv ja virtualisointi.

Heh, ja taas tuo hauska LTE-termi ja 18 kuvaa laitteista, jotka tulevat käyttämään nopeita langattomia verkkoyhteyksiä, mm. kassakone. Verizon peräänkuuluttaa avointa kehitysympäristöä, joka mahdollistaa päätelaitteiden sovellusten ja rajapintojen käyttämistä tarjotussa verkossa. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua Verizon LTE Innovation Centeriin, josta varmaankin löytyy hyviä linkkejä netistä.

LTE:n odotusarvot: sama käppyrä kuin 2G- ja 3G-vertailussa, ainut ero, että vuosia on vierähtänyt viisi ja terabittien määrä on tuhatkertainen.

Entä missä mennään nyt: 2007 meni standardien teossa, 2008 on toteutettu muutama pilotti, joista 3 Amerikassa ja 3 Euroopassa. Euroopassa testit Madridissa, Budapestissa ja Düsseldorfissa. Vuonna 2009 on vuorossa esikaupallinen lanseeraus, jossa partnereina ovat Alcatel-Lucent, Nokia Siemens Network, Ericsson ja Starent. Vuonna 2015 koko USA on katettu Verizonin LTE-verkolla.

Kommentti: Yleisenä vertailuna kahdesta esityksestä voin todeta, että amerikkalaiset osaavat markkinoinnin ja kiinalaisista ei ota mitään selkoa. Tämä jo aiemmin voimassa ollut ennakkokäsitykseni kasvoi entisestään.

Qualcommin alustus (Paul Jacobs, CEO)

Hei, ensimmäinen maininta sisällöstä! Qualcomm kasvattaa download-nopeuksien lisäksi myös upload-nopeuksia, koska on huomattu, että käyttäjät luovat sisältöä. Esimerkkinä sisällöstä kännykkäkameroilla otettujen kuvien lataus verkossa olevalle palvelimelle. Innovaatiota esittävässä kuvassa on keskellä Acerin miniläppäri, jonka kaveri väitti maksavan 995 euroa. Tämä viimeistään todistaa, että me Suomessa olemme todellakin kehityksen kärjessä maailmassa.

PS: Kuva tässä seminaarissa tulee jättimäiseltä screeniltä. Ääni laahaa pahasti jäljessä. Ärsyttääköhän se oikeasti muita kuin minua...?

Nokia Siemens Networksin alustus

Simon Beresford-Wylie, CEO / Nokia Siemens Networks. 9:s kerta GSMA:ssa.

Tämä Nokian puolelta firman johtajaksi noussut britti aloitti esityksenä perustelemalla, miksi meidän pitää olla huolissaan mobiilista laajakaistasta? Nokian ennustus on, että LTE alkaa tuottaa vuoden 2013 paikkeilla, mutta operaattorit tekevät kalliita investointeja jo nyt. Tähän asiaan on keskityttävä. Tämän lisäksi tulevat LTE:n käyttäjät kasvattavat verkon käyttöä moninkertaisesti, josta voi seurata kapasiteettiongelmia.

27 vuoden mobiilialan kokemuksella esiintyjä edelleen uskoo, että tulevaisuuden mobiilimaailma elää standardoidussa ja yhteensopivassa maailmassa nykyisen hajonnan sijasta. Sitten liuta avainlauseita:
- menestys alkaa pitämällä nykyiset asiakkaat
- uusista mahdollisuuksista seuraa uusi hypetys
- reguloinnissa on vielä haasteita
- ekosysteemillä on merkitystä

Taas arvoketjuasiaa. Laitevalmistaja myöntää, että kaikkien arvoketjun palasten kanssa ei tähän mennessä ole aina tehty todellista yhteistyötä. NSN peräänkuuluttaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Kysymys paneelille asiakaspalvelusta: Miten se toimii jatkossa?
V: Haasteita riittää aiempaan verrattuna. Mobiilin laajakaistan käyttötapa on mm. avoimen kehitysympäristön vuoksi hyvin vaihteleva.

Aikataulu meni pitkäksi. Yksi kysymys paneelille ja sitten loppu. Mikä pettymys, tässä olisi ollut moni mobiililaajakaistan arvoketjun edustaja paikalla tärkeille kysymyksille.

Mobile Broadband – Innovation in Devices -seminaarin satoa

2009-02-17T02:53:00.000-08:00

Päivä alkoi aamiaisen jälkeen säätilan tarkistuksella. Takin saikin viedä hotellihuoneen hengariin, aamu jälleen aurinkoinen, lämmin ja raikas.

Virallinen osuus seminaarissa: Mobile Broadband – Innovation in Devices. Seminaarissa teollisuuden johtavat laitevalmistajat, operaattorit ja teknologiagurut valoittivat mobiililaajakaistan nousua alan teollisuuden tärkeimpien kasvualueiden joukkoon.

Tällä(kin) kertaa saavuimme noin puolisen tuntia ennen session alkua seminaaritilaan. Se kannattaa myös paikkojen kannalta, koska virkamies voi istua toisessa rivissä ja näin kätevästi ylentää itsensä isojen kaupallisten toimijoiden tasolle =)

Mielenkiintoinen aihe tämän aamun seminaarissa. Mobiili laajakaista mahdollistaa myyntipuheiden perusteella paljon sellaisia asioita, jotka ovat jo arkipäivää perinteisten laajakaistayhteyksien avulla. Paikalla esittelemässä alan edustajia, joista lähimpänä meitä TeliaSoneran kaveri Claes Bidemar. Intelin edustajana EMEA johtaja Bernadotte Andrietti.

Mooren laki ohjaa internetin kehitystä. Maailmanlaajuisen verkkoliikenteen vaatimukset bittiä kuukaudessa saa uusia etuliitteitä. Jo vuonna 2007 puhuttiin Exa Byte-tasosta, siis 10 potenssiin 18 tavua per kk. Seuraava etuliite onkin sitten zetta (joka päivä oppii jonkin uuden asian).

TeliaSoneralla 15,900,000 tilaajaa skandinaviassa + baltiassa. Retostellaan markkina-asemalla. Saatiin myös kuulla että Intelin presidentti oli puhunut Obaman kanssa ja edelleen että tämäkin firma on johtava kaikilla tavoin.

Kehityspolku laitteissa on seuraava: Noteboook, Netbook, Productivity mid (UMPC), Mobile Internet Device (MID) ja lopulta Phone MID. Mobiliteetti kasvaa ja laitekoko pienenee. Intel uskoo, että laitteet eriytyvät käyttötarpeen mukaan, eikä siten, että yksi laite pystyisi täyttämään kaikki tarpeet.

Mihin mobiili laajakaista on menossa? MIDs, Netbooks, Mainstream Notebooks, Small Form Factor Notebooks, Quad Core notebooks, Wireless, Platform, Security

Teliasoneran menestysresepti:
- toimittajat, valikoidut ja parhaat
- hinta, räätälöity eri asiakassegmenteille
- tuotteet ja palvelut, tarpeiden mukaisia
- jakelu, omat myymälät ja filiaalit
- verkon laatu: saumaton handover eri verkkojen välillä

Ennustus 2020 (intel):
- 5 miljardia käyttäjää
- aina on-line
- rikasta sisältöä (rich content)
- tuhatkertainen verkkokapasiteetti

Dataliikenne kasvaa 492 % mutta voitto vain 60 %. Luvut Q4/2007-Q4/2008.
Tarkoittaakohan tuossa ennustuksessa rikas sisältö myös rikasta sisällöntuottajaa? Ja mitähän se sisältö on joka vaatii tuon liikenteen, ehkä 2K tai 4K laatuista videoa QCIF-ruutuun?

Olipahan Intelillä vielä anti-theft security softa, jolla voit etänä lukita oman pc:si jos se on varastettu. Ei kovin omaperäistä koska open sourcena tällainen on jo vanha juttu, esim. kirjoittajan macbook pro:ssa on tämä käytössä. Softa jopa ottaa säännöllisin väliajoin kuvan jos kansi on auki ja IP-geolokaation avulla selvittää summittaisen sijainnin...

Intelin loppulausahdus: Odotelkaa ja seuratkaa tilannetta, teknologia ei ole vielä valmis ja töitä tehdään kovasti.

Olen tästä täysin samaa mieltä, teknologia ei todellakaan ole vielä valmis. Yritän juuri saada edes jotenkin toimimaan laajakaistayhteyden omassa state-of-the-art järjestelmässäni, johon kuuluu viimeistä kaupallista huutoa oleva netbook sekä 3G-yhteensopiva matkapuhelin, joita yhdistää keskenään bluetooth. Liian monta liikkuvaa osaa, radioverkko tukossa tai jotain, mutta yhteys pätkii koko ajan ja sähköpostien lukemisen yrittäminen aiheuttaa hikikarpaloita otsalle. Töitä tämän kaiken sekavuuden muuttamiseksi jotenkin käyttäjäystävälliseksi täytyy tosiaan tehdä ennenkuin tavallinen kaduntallaaja osaa näitä värkkejä käyttää tehokkaasti.

Microsoft Windows 7
===================

Microsoftin vastaus mobiiliin laajakaistaan näyttäisi olevan Windowsin uusi versio. Mielenkiintoista nähdä, millaisen vastaanoton ja reaktion tämä esitys saa aikaan.

Mitä Windows 7:ssä on tehty paremmin aiempaan verrattuna?
- mobiili broadband logo program (sertifiointi)
- uusi mobiili laajakaistan protokollapino, diagnostiikka ja connection manager
- ym.

Aiempin Microsoft-esitelmien linja jatkui. Jälleen kerran kerrotaan, kuinka uusi systeemi korjaa vanhan bugit. Nyt luvataan taas uusi MS:n käyttöjärjestelmä, joka on nopeampi, luotettavampi ja yksinkertaisempi. Ilmeisesti on korjattu Vistan bugit.

Buhahaaa! Microsoftin kaverilla kävi demoefekti, "ip-address conflict error pöllähti esiin kesken demoperformanssin. Onneksi saatiin kaikki tallennettua videolle :) Katsotaan, jos sen viitsisi laittaa vaikkapa YouTubeen.

Fram Akiki / Qualcomm
=====================
Qualcomm-visio: pervasive connectivity

Tekniset haasteet:
- operaattorin sertifiointi
- lainsäädäntö
- tuotetestaus
- antennidesign
- rf ja lämpöasiat
- aktivointi ja provisiointi
- connection managers
- tietoturva

Em. asiat selvitettävä kaikissa alustoissa yhä uudelleen ja uudelleen. Tästä johtuu, että tuotteiden markkinoilletuonti kestää, on kallista ja riski epäonnnistua on suuri.

Loppuosa esityksestä keskittyi lähinnä siihen, kuinka laitevalmistajat voivat helposti sertifioida tuoteperheensä siten, että koko repertuaari olisi yhteensopiva mobiilin internetin kanssa. Pikkuisen ohi fokuksen meni tämä aihepiiri omalta kohdalta.

Session lopuksi pidettiin paneelikeskustelu, jossa yritettiin vetää suuria linjoja ja johtopäätelmiä.

Kysymys Intelille: Missä ollaan vuoden päästä? Milloin on luovuttu netbookeista ja siirrytty oikeisiin mobiilipäätelaitteisiin? Intelin edustajan mielestä näin ei tapahdu, koska eri laitteille on eri käyttötarkoituksensa. Kaikille uusille laitteille yhteistä on kuitenkin se, että niiden tulee olla keveitä. Lisäksi videoiden pitää toimia joka laitteessa.

Sessiossa kuultiin arvoketjun neljää toimijaa: piirivalmistaja Inteliä, operaattori TeliaSoneraa, demoefektistä OS-toimittaja Microsoftia sekä Qualcommia, joka rakentaa päätelaitteita.

Loppupäätelmä on odotettu, tämäkään asia ei ole vielä valmis. Nyt painitaan demoefektisten käyttöjärjestelmien, epäsopivien ajureiden ja moduulien kanssa vielä heikosti toimivissa verkoissa, joiden käyttö on kasvanut luokkaa vajaa 500 % vuodessa, vastaavasti samana aikana tuloskehitys on ollut "vain" 60 % luokkaa. Tulevaisuuteen kuitenkin uskotaan, koska täällä vakuutetaan, että homma kannattaa, vaikka kukaan ei vielä tee businesta. Arvoketjumalli on taas hakusessa.

Arvoketjut tuntuvat olevan joka seminaarissa keskeisessä asemassa. Tästä voisi tehdä varmaankin useita väitöskirjoja.

Pay-by-Mobile

2009-02-16T14:19:00.000-08:00

Iltapäivän Pay-by-Mobile seminaarin pariin johdatti Nav Bains GSMA:sta. Hän pahoitteli aluksi seminaaritilan kokoa, se kun oli tarkoitettu 150 hengelle, lisätuoleilla sisään ahtautui parisen sataa enemmän tai vähemmän M-payment entusiastia. Ennakkoilmoittautumisia sessioon oli parisen tuhatta joten ne loput 1800 kävivät ovella kääntymässä. Tulevina vuosina luvassa on suuremmat tilukset, toivottavasti...

Seminaari koostui M-payment arvoketjun eri edustajista, luottolaitoksista kuten VISA ja MasterCard, teknologiaratkaisujen tarjoajista, standardointiyhteisön edustajista sekä reguloijasta, SEPA.

Aivan aluksi kaikille asiaan vihkiytymättömille tiukka lista terminologiasta joka on hyvä osata mobiilimaksamisesta puhuttaessa jotta vaikuttaisi viisaammalta ja katu-uskottavalta.

SWP = Single Wire Protocol
TSM = Trusted Service Management
NFC = Near Field Communication
EPC = European Payment Council
GSMA = Groupe Spécial Mobile (Global Service for Mobile) Association
POS = Point of Sale
UICC = Universal Integrated Circuit Card
SIM = Subscriber Identity Module
EMV = Europayn, MasterCardin ja VISA Internationalin luoma standardi
LTE = Long Term Evolution eli ei tuu ikinä valamiiks =)
MNO = Mobile Network Operator

Käsiteavaruutta:

Remote Mobile Payment = Siinä matkapuhelinta käytetään välillisenä maksutapahtuman alullepanijana, mm. SMS-maksu, IVR jnpp.

Proximity Mobile Payment = Jossa matkapuhelin itse suoraan kommunikoi ostospaikan järjestelmän kanssa, tälle on yleisesti käytössä oleva nimitys "Tap-and-Go"

Nav Bainsin päätelmiä GSMA:n tekemästä tutkimuksesta, eli kolme suurinta jarrua M-paymentin voittokulun tiellä kuninkaiden seuraan ovat:

1) SWP -yhteensopivien laitteiden pula
2) roolit ja vastuut epäselviä, mikä on TSM ja kuka on TSM?
3) jälleenmyyjien roadmap kateissa, infra puuttuu tai on olematon

Jotain menestystä:
- standardiehdotus
- Mobile NFC hyväksytty pankeissa ym. bisnesmahdollisuudeksi
- operaattoreita tiedotettu laitevaatimuksista
- useita demoja menossa maailmalla, useissa maissa

Yhteistyömuotoja, jossa eri toimijat ovat toimineet asian edistämiseksi:
- ETSI-SCP
- EMVCo
- EPC
- toimii masterilla ja visalla

Julkaisuja 3 kpl (ks. linkit kamerasta)-

Pay-Buy-Mobile on tehnyt töitä noiden 3:n roadblokin kiertämiseksi
- SWP Device Requirement -dokumentti
- TSM Requirements dokumentti
- GSMA auttaa toiminnallaan rahoituslaitoksia kontaktittoman infrastruktuurin kehittämisessä

46 operaattoria mukana Pay-Buy-Mobilessa, Suomea edustaa TeliaSonera.

Pilottien tuloksia:
- käyttäjät tykkäävät
- palvelu on helppokäyttöinen ja miellyttävä

Haasteita:
- virrankulutus
- rf:n toimintaherkkyys ja säde

Tiedostettuja ongelmia
- sertifioinnin vaatimukset
- end-to-end kokonaistestaus

Kukakohan sertifikaatin myöntää ja paljonko se maksaa?

Ja miksiköhän Visa haluaa mukaan M-Paymentiin, annetaan puheenvuoro Mary Carol Harrisille lyhyesti mutta ytimekkäästi.

Avainsanat:
- speed: "rahan siirto sekunnissa"
- convenience: "parempi kuin käteinen"
- acceptance: "maailmanlaajuinen hyväksyntä"

Kimmon kommentti: noita voisi käyttää omissa kalvoissa, tykkään siitä, että joku yksinkertaistaa asiat kolmeen perusprinsiippiin. Ihan kuin Alexander Stubb :)

Tähän voisi todeta esimerkin käytännön elämästä: se miten maksoimme pankkisiirtona
osallistumismaksumme messuille, toimi kuin tauti (oikeastaan aika kuppaisesti). Oltaisiin tarvittu ehkä jotain mobiilimaksamisen välinettä tai mitä tahansa muuta tapaa suoritta maksu kuin pankkisiirto.

No, samaa rataa meni jutustelu aloittaessamme metromatkan Fontanan asemaa ja hotskia kohti. Nuo sorjat kadun espanjattaret lähestyivät retailerin roolissa mutta me tietysti pidättaydyimme Pay-by-Mobile - hengessä säilyttäen turvallisuuden ja contactless paymentin =)

Summa summarum: Session puhujista jokaikinen on esittänyt jonkinlaisen (toisistaan poikkeavan) arvoketjumallin oman järjestelmänsä tueksi. Tarkoittaa käytännössä sitä, että toimijoilla ei ole yhtenäistä käsitystä koko mobiilimaksamisen malleista. Arvoketjuja on jokaiselle toimijalle ja jokaiselle hässäkän roolille. Globaalin systeemin saaminen vie varmasti vielä vaikka kuinka monta vuotta. Siihen saakka, kun toimijat ovat päässeet yhteisymmärrykseen ja implementoitua tuon yhteisymmärryksen käytäntöön, joudumme edelleen maksamaan vanhojen (turvallisten?) maksujärjestelmien
avulla.

Illan ruokavinkki: Travesera de Gracia 44-46:ssa löytyy mahtava seisova pöytä paikasta nimeltä Moncho´s Barcelona. Paikan buffetti maksaa naurettavat 17 ecua, palvelu on ensiluokkaista (huom. Oulussa ei ole tämän perusteella ensimmäistä luokkaa) kuten arvon kulinaristinen tiimi sai kokea.

Terveisin Kimmo ja Jussi

Ensimmäisen päivän fiiliksiä

2009-02-16T11:14:00.000-08:00

Aika mahtava juttu herätä aurinkoiseen ja pilvettömään aamuun. Kuulimme, että kotopuolessa elohopea oli painunut 25 pykälää alle nollan. No, täällä päästiin 15 pykälää päälle...

Aloitimme päivän tutustumalla hallien 1 ja 2 mielenkiintoisimpiin kohteisiin. Kuten matkaohjelmassa lupailin, kävimme jututtamassa mm. On2:n väkeä.

Jutusteltiin herran nimeltä Mike Savello (Sr. Vice President) kanssa videopakkauksen tulevaisuudesta. On2 on valinnut Sun Microsystemsin valmisteleman tien ja hakemassa uudelle vielä julkaisemattomalle VP8-koodekilleen levikkiä Java -alustoilla.

Teknisesti perustelu suosia Javaa Flashin asemesta on varsin riittävä, Java löytyy mobiileista, kannettavista, pöytäkoneista, DVD-soittimista ja lähes hammasharjoista. Sisällöllisesti VP8 nousu kuninkaiden kerhoon vaatii hyvän sisältökumppanin. Allianssin ei tarvitse olla epäpyhä, riittää, että se hyödyttää molempia kuten Adoben Flash ja Youtube.com palvelu toisiaan. Eihän Youtuben tarvitse käyttää propiertary koodekkehja enkoodaukseen vaan riittää että palvelun käyttäjät asentavat Adoben Flashplayerin.

Toinen mielenkiintoinen havainto oli SIDSAn standilla esitelty Telefunkenin uusi matkapuhelin C100HTx ehkä ratkaisee mobiilin televisiojakelun kustannusongelmat

Uusi malli tukee sekä maanpäällisen verkon DVB-T että H -standardeja. Muutama kysymysmerkki jäi vielä uunituoreen puhelimen suorituskyvystä avoimeksi. Useamman vuoden erilaisten mobiilitelevisioteknologien kanssa painineene pelkkä teknologinen ratkaisu ei aina tee tuotteesta käytettävää.

Minua askarruttamaan jäi erityisesti saumaton liikkuminen T ja H-teknologioiden välillä, onko se vielä mahdollista toteuttaa siten, että loppukäyttäjän TV Experience ei siitä häiriinny. Kimmo puolestaan kaipaili tarkkaa tietoa missä nopeuksissa televisiovastaanottoa voi hyödyntää.

C100HTx on yleisesti ottaen viimeistellyn näköinen, pieni käyttökokemus ei juuri avannut tuotteen käytettävyyttä. Suomalaisittain tärkeä 3G verkon tuki puuttui, joten ensikosketuksen kanssa tulee tyytyä GPRS-nopeuksiin esim verkkoa selaillessa. Vaan näinhän se aina on että edes rahalla ei voi saada kaikkea. Tosin puhelimen jälleenmyyntihinnan kerrottiin asettuvan 300 taalan pintaan, ei paha...

Maailmalla ja suuressa maassa rapakon takana ei nähdä kaupallisena ratkaisuna sisällyttää sekä H että T -strandardit samaan laitteeseen. Markkinatarvetta ohjaa mm. kytkykauppa sekä se, että teleoperaattorit ovat sitoutuneet joko T tai H -standardin tukemiseen mikäli kyseessä ei ole esim. MediaFLO. Suomalaisittain tämä tuntuu oudeolta, koska täällä TV-tarjonta mobiiliin päätelaitteeseen ei ole niin tiukasti kanavakeskeistä.

Ensimmäisen messupäivän tapaamisia

2009-02-16T10:52:00.000-08:00

Ensimmäisenä messupäivänä ihmeteltävää riitti. Pikaisen tarkastelun perusteella esim. ykköshallista löytyi kymmenkunta suomalaista firmaa, tuttuja nimiä mm. Oulusta. Kiinnostavien kohteiden löytämiseksi tapahtumanjärjestäjä oli tehnyt yhdessä Tellabsin ja Veltin kanssa näppärän mobiilisovelluksen, josta löytyi karttoja, näytteilleasettajien tietoja, seminaariohjelmat ym. mukavaa. Sovellus toimii pikkuisen hitaasti, mutta on muuten ihan ok. Vielä pikkuparannuksena tekisin yrityshakuun lisätoiminnon, jolla voi hakea maakohtaisesti kumppaneita. Löytyisiköhän netistä http://www.velti.com/ -sivustolta palautelomake, jolla voisi heittää kehitysideoita? Messualueella löytyy WLAN-hotspotteja vaikka millä mitalla, mutta panoulun -kaltaista ilmaista ei mistään... viiden tunnin WLAN -käyttö maksaisi 60 euroa, joten täytyy turvautua 3G-verkon kautta tapahtuvaan postien lukuun. Toivottavasti läppäriin asennettu Windows ei tuon yhteyden kautta lähde latailemaan seuraavaa service packia, muuten tulee hankkeelle hyvän kokoinen puhelinlasku tästä reissusta.

Keskusteluja seuraavien näytteilleasettajien kanssa:

Mixem Solutions, Markus Lonka

Espoolainen firma, joka toimittaa operaattoreille crm-järjestelmiä sekä mm. hallintaplatformin sosiaalisen median palveluihin. Markuksen mukaan operaattorit saavatt näin kilpailuetua kiristyvillä markkinoilla. Kerroin missiostamme, jossa sisällöntuotanto ja teknologia saataisiin kehittämään ratkaisuja yhdessä. Heidän teknologiaratkaisunsa tarjoaa sisällöntuottajille erilaisia rajapintoja, joilla palveluja kehitetään. Toivottavasti sisältöjen toteuttajat osaavat näitä hyödyntää. Sovittiin, että palaamme asiaan tarkemmin ja käymme vaikkapa yhdessä esittelemässä raktaisuja kumppaneillemme. Hyvin lähti käyntiin messukontaktointi!

On2 Technologies, Mike Savello (http://www.on2.com/)

Seuraava mielenkiintoinen paikka oli On2 Technologies, jonka suomalainen filiaali tunnettiin nimellä Hantro. Mike Savello, SVP Worldwide Sales esitteli innokkaana uutta VP6-koodekkia, joka ainakin livevideota esittävän demon perusteella näytti huomattavasti paremmalta kuin vieressä ollut H.264-tulos. Samoilla kaistanleveyksillä ja prosessoritehoilla uusi kodekki oli myyntipuheiden perusteella 30-50 % tehokkaampi. Markkinoilla tämä uusi koodekki ei vielä ole, tärkeimmät yhteistyöpartnerit olivat Sun Microsystems javahässäköineen sekä flash. Adobella ei ole tällä hetkellä suunnitelmia ottaa VP6:sta käyttöön, sen sijaan Javan uudessa frameworkissa tuki on tulossa. Mielenkiintoinen valinta. Henkilökohtaisesti ihmettelen, miksi Flashpuolella ei tätä hyödynnetä. Toisaalta taas Java on paremmin tuettu mobiililaitteissa. Parin vuoden sisällä näemme, onko On2:n strategia osunut oikeaan.

Naamankorjausta japanilaisittain (http://www.tessera.com/)

Messuhalli kakkosessa törmäsimme web-kameraan, joka kuvasi meitä ja tunnisti samalla reaaliajassa liikkuvasta kuvasta objekteja Predator-leffasta tuttuun tyyliin. Hetken päästä kuvassa oleva laatikko pysähtyi naamani kohdalle ja jäin odottelemaan tappavaa lasersädettä. Paikalle pöllahti japanilainen esittelijä Tessera-nimisestä firmasta. Heidän tuoterepertuaariinsa kuului mobiilipäätelaitteessa (Nokian joku malli) toimiva hahmontunnistus sekä mm. kuvanparannusalgoritmeja, joita on käytössä järjestelmäkameroissa. Napattiin naamastani kuva, jolloin punottavat täplät ja muut "häiritsevät tekijät" kasvoista hävisivät kuin itsestään. Pyysin kuvan itselleni uudeksi passikuvaksi :)

Satunnaista bongausta

Rautapuolelta löytyi gsm-verkkoihin yhteensopivia lähetin/vastaanottimia, joilla voi parantaa katvealueiden kännykkäverkkoja. Harmi, ettei tuolle ainakaan omalla kohdallani ole käyttöä, jossain syrjäisessä kesämökissä ehkä...

MediaExcelin rautakauppiaat (http://www.mediaexcel.com/)

MediaExcel esitteli rautapohjaista mobiili-tv ja mobiili-vodiin soveltuvaa transkoodauspurkkia, jossa oli 8 dvi-inputtia. Samaa rautaa myytiin erisuuruisilla lisensseillä, hinnat alkaen 5000 taalaa. Intialaisperäisen tekniikkakaverin kanssa väiteltiin hetki transkoodausprosessiin liittyvästä viiveestä. Kerroin, miksi interaktiivisuuden toteuttaminen on hankalaa monikanavajakeluun: ongelma lähtee siitä, että koska lähdevideoiden tason pudotus esim. dvb-t, dvb-h ja 3g-yhteensopiviksi aiheuttaa erisuuruisen viiveen, niin esimerkiksi äänestystilanteessa pisimmän viiveen loppukäyttäjät ovat huonommassa asemassa kuin nopeat. Eipä tähän ongelmaan löytynyt ainakaan noilla välineillä ratkaisua. Pitäisi löytää jostain reaaliaikainen miksauspöytä, jolla synkronoitaisiin viiveet manuaalisesti kohdalleen. Saa nähdä löytyykö näiltä messuilta... Jotenkin vaan taas tuntuu siltä, että sisällöntuottajilta ei ole kysytty, miten noiden härpäkkeiden pitäisi toimia.

Telefunkenin luurista ratkaisu autotelevisioksi?

Lopultakin löytyi gadgetti, jota ilman en ole ikinä tullut toimeen: Telefunkenilta löytyi näppärännäköinen iPhonea muistuttava puhelin Touch mTV series Model C100HTx, jonka hinta on 300 taalan hujakoilla. Puhelimessa oli yksi todella hyvä ominaisuus: sisäänrakennettu DVB-T -vastaanotin. Esittelijä ei tosin tiennyt, mikä on maksiminopeus, jossa vastaanotto toimii. Jos se olisi jotain sellaista, mikä riittää autossa tavallisiin nopeuksiin, niin tässä olisi sitten laite, josta voisi katsella autossa tavallista telkkaria joka puolella Suomea. DVB-H:kin löytyy samasta laitteesta, mutta sen verkon kattavuus on vielä aivan liian pieni.

http://www.broadcastbuyer.tv/publish/Mobile_Technology_64/SIDSA_And_Telefunken_In_DVB-H_T_Mobile_TV_Agreement_18808.shtml

Demoefektejä

Pari messuosastoa myöhemmin löytyi vielä yksi jenkkifirma (nimeä en juuri nyt muista), jonka repertuaariin kuului samantyyppisiä laitteita. Demonstroitiin siinä sitten kahta eri puhelinta, joista toisessa oli DVB-H ja toisessa DVB-T -vastaanotin. Demo ei suuremmin säväyttänyt, DVB-T vastaanottimessa näkyvä kuva pikseloitui ja jäätyi heti, jos vähänkin liikutti laitetta. Toisessa laitteessa puolestaan oli vaikeuksia löytää kanavia. Toivottavasti viat johtuivat heikosta verkosta.

Iltapäivällä noin klo 15.30 aikoihin siirryttiin kuuntelemaan ensimmäistä varsinaista seminaaria. Aiheena "Pay-By-Mobile", jonka reilut kolme tuntia kestävä sessio pitää purkaa erikseen kaikessa rauhassa. Palataan asiaan myöhemmin.

PS: Aika hyvä brandi alla olevassa kuvassa, olisikohan Oulun alueella markkinoita?

Rekisteröityminenkin onnistui

2009-02-15T13:53:00.000-08:00

Perille päästiin leppoisissa tunnelmissa suhteellisen leutoon ilmastoon. Lämpöä hieman toistakymmentä astetta ja pikkusaderipauksen jälkeen ilmakin oli aika puhdasta.

Ostimme lentoasemalta Barcelona Cardin joka oikeuttaa matkustamaan kaupungin alueella metrolla, paikallisjunalla sekä busseilla voimassaolonsa aikana rajattomasti. Ensimmäinen bussi johon astuttiin ei ollut kuullut kortista tai ei jostain syystä kuulunut korttisopimukseen. Pitkän ja monisanaisen espanjankielisen puhetulavn jälkeen bussikuski totesi 'ticket' ja ojensi kättä. Hinta ei ollut huima, 4,75€ oikeutti matkaan. Pois jäimme Plaça d'Espanya:lla josta Fira de Barcelonan messukeskukseen rekisteröitymään.

Badge Collectionista emme selvinneet ihan nopeimman kaavan mukaan vaan pääsimme selvittämään suomalaista maksukäytäntöä jossa oli unohdettu mainita rekisteröintinumerot, osallistujien nimet sekä maksava organisaatio...

Loppujen lopuksi tuostakin selvittiin. Tavallisten tallaajien rekisteröityminen oli karkeasti arvioiden lähes kaksi kilometriä metroasemasta joten mukavuuden halu voitti (huolimatta että rekisteröinnin ja metropysäkin välillä PITI liikkua shuttlebussi jota sitten ei näkynyt) ja hyppäsimme kumijalan kyytiin kohti majoitusta. Taksikyydin hinta tippeineen oli kympin luokkaa eli ihan siedettävä.

Langattomia pohdintoja lentokoneessa

2009-02-15T10:35:00.001-08:00

No niin, nyt on päästy matkalla hyvään vauhtiin. Aamulla aikainen herätys ja hyvissä ajoin lentoasemalle, jotta matka ei katkeaisi ihan ensimmäiseen etappiin. Helsinki-Vantaalla oli matkan pisin odotusaika, reilut 3 ja puoli tuntia ennen jatkolentoa Kööpenhaminaan.

Kööpenhaminassa Barcelonaan lähtevän koneen luukulla huomasi selvästi, että messuille oli muitakin lähtijöitä. Mm. suomalaisen kumisaapasfirman edustajia ja muita mobiilialan ihmisiä pyöri tungokseen asti. Hetkeksi tuli mieleen ekologinen jalanjälki, jota reissatessamme teemme, GSMA World Congressiin on varmasti tänäänkin paljon matkustajia ympäri maailmaa.

Istuskelen parhaillaan Spanairin koneessa ja testaan Acerin akunkestävyyttä. Bluetoothit, WLAN:it ja muut radiolaitteet pitää tietenkin olla kiinni. Mutta nyt selvisi usealla aiemmalla lennolla mielessä ollut kysymys: saako koneessa käyttää gps-vastaanotinta? Kyllä saa, silloin kun turvavyövalo ei ole päällä. Kännykässähän olisi gps, mutta kännykkää ei saa pitää päällä edes offline-tilassa... ihmeellisiä sääntöjä. No, oli niin tai näin, mutta olisi ollut hauska katsella lentonopeuksia, alapuolen maastoa, karttoja sekä kuunnella gps:n antamia reittiohjeita n. 900 km tuntinopeudessa. Pitänee etsiä jostain gps-moduuli tietokoneeseen, niin tämäkin "turvallisuusongelma" saadaan ratkaistua. Taivas on sen verran pilvinen, että alhaalla olevasta maan pinnasta ei näy mitään.

Lähtöfiiliksiä torstaipäivän päätteeksi

2009-02-12T08:48:00.000-08:00

Kolme päivää reissun alkuun. Jälleen kerran on edessä tilanne, jossa maailma on saatava välittömästi valmiiksi ennen viikon poissaoloa työpaikasta. Onneksi toimistolta löytyy hyvä jengi, joka hoitaa hommat silloinkin, kun ei itse ole paikalla säätämässä :)

Messut maailmalla ovat siitä mukavia, että paikan päällä on mahdollisuus tavata yhdellä kertaa useimmat alasta ja aihepiiristä kiinnostuneet tahot. Monista aiemmista messu- ja konferenssikäynneistä ulkomailla on jäänyt plakkariin todella hyviä ja tärkeitä kontakteja, joista on ollut todellista hyötyä bisneksen tekemisessä. Tämän vuoksi odotukset ovat korkealla myös ensi viikkoa kohtaan, vaikka käynti juuri näillä messuilla on ensimmäinen. Tähän mennessä on jo tiedossa monta enemmän ja vähemmän tuttua, jotka on tarkoitus tavata reissun aikana.

Aikataulullisesti messut sattuvat "sopivasti", henkilökohtainen kalenteri on ollut kiinni jo usean viikon sekä valitettavasti myös viikonlopun ajan. Samanaikaisesti messujen kanssa viimeistellään maksatushakemuksia hankkeen päärahoittajalle ym. mukavaa. Onneksi työt onnistuvat etänä. Tästä pitää huolen riittävä työkaluarsenaali kohtuullisen kommunikaatiokykyisistä miniläppäreistä älypuhelimiin. Mielenkiinnolla odotan myös, mitä kaikkia uusia gadgetteja sattuu silmiin messuilla. Todennäköisesti sellaisia, joita ilman en ole voinut millään tulla toimeen :)

Ohjelma matkalle kasassa

2009-02-08T05:32:00.000-08:00

Hei,

Kun Kimmo jo tuossa aiemmin minut esitteli, siirryn suoraan seuraavaan aiheeseen. Matkalaukut alkavat täyttymään ja lähtöön enään vajaa viikko aikaa.

Kuluneen viikon aikana matkaohjelma on täydentynyt ja alkaa jo mielestämme vaikuttamaan hyödylliseltä paketilta.

Sunnuntai 15.2 on matkapäivä. Oulusta lähtö aikaisin 8 pintaan ja kolmen pyrähdyksen ja transitaulaelämän jälkeen perillä Barcelonassa n. klo. 17.

Maanantai 16.2, ensimmäinen messupäivä. Tutustuminen messualueeseen ja muutamaan kiinnostavimpaan näytteilleasettajaan (mm. On2 Technologies) aamupäivän ja keskipäivän aikana. Päivä jatkuu 14:30 alkavalla Pay-Buy-Mobile Seminaarilla joka kestää alkuiltaan saakka. Seminaarissa esitellään mobiilimaksamisen (MPayment) pilotointien tuloksia ja kuullaan alan asiantuntijoiden tulevaisuudenennusteet.

Tiistai 17.2, eli toinen messualueeseen tutustumispäivä alkaa mobiililaajakaistaan liittyvällä aamuseminaarilla: Mobile Broadband – Innovation in Devices. Seminaarissa teollisuuden johtavat laitevalmistajat, operaattorit ja teknologiagurut valottavat mobiililaajakaistan nousua alan teollisuuden tärkeimpien kasvualueiden joukkoon.

Iltapäivä on varattu soveltuvimpien näytteilleasettajien tapaamisiin exhibition -alueella.

Keskiviikko 18.2 on The Virallinen Kongressipäivä

Päivän ohjelma alkaa Mobile Broadband – Defining the Evolution Path -osiolla jossa maalataan mobiililaajakaistan tulevaisuuden kehittymistä sekä tutustutaan arvoketjun avainpelaajien rooleihin kehityksessä. Yksi session mielenkiintoisimmista puhujista on Simon Beresford-Wylie, CEO@NSN poissulkematta Verizonin ja Qualcomm:n CEO -luokan puheenvuoroja.

Ohjelma jatkuu seuraavan session, Mobile Internet, merkeissä. Mobiilien Internetpalveluiden tuottajien edustajat valoittavat kasvavan datansiirtonopeuden merkitystä erityyppisten palvelujen mahdollistajana. Nopeita verkkoyhteyksiä kaipaavia palveluita ovat mm. erilaiset video- ja TV palvelut. Ehdottomasti mielestäni päivän paras anti on tässä sessiossa esiintyvän Josh Silvermanin, Skypen toimitusjohtajan katsaus.

Iltapäivä jatkuu tulevaisuuden mobiiliviestinnän Graalin maljan haussa. Future Messaging -sessio alkaa klo 14. Sessiossa käsitellään tähän saakka ainoaksi killer applikaatioksi noussutta SMS:ää ja evaluoidaan viestialustojen kehitystarpeita jotta ne mahdollistaisivat 'rikkaan elämyksen' loppukäyttäjilleen ja lisäisivät operaattoreiden tuottoa.

Päivän viimeisin, muttei vähäisin sessio, Mobile Money, räjäyttää pankin sananmukaisesti kun lavalle astuvat Visa sekä Credit Mutuel CIC Bank. No, aivan kaikki ei jää Mr. Manien, eli Tim Attinger (Visa) ja Patrice Hertzog (CIC Bank) varaan vaan sijaa jää mm. avainasemassa olevalle NFC-tekniikalle jota pidetään mobiilin maksamisen toteuttavana teknologiana.

Torstai 19.2 on viimeinen seminaaripäivä. Aamupäivällä järjestettävässä M-Ticketing; Opportunities and Developments for New Technologies -sessiossa tarkastellaan M-Ticketingin kaupallisia ja teknologisia mahdollisuuksia. M-Ticketing eli vpaasti 'mobiililippu' on hyvin läheinen segmentti mobiilimaksamisen kanssa ja paketoi mukavasti myös NFC-teknologian.

Iltapäivän aikana on ohjelmassa kongressisession seuraaminen striimattuna, varustehuolto ja pakkaaminen.

Perjantai 20.2 on matkapäivä lentoineen, transitauloineen ja lounge-elämineen.

Lopuksi kaupallinen tiedoitus, kuten näköjän tässä blogissa on jo tavaksi tullut:

Matkablogi avattu

2009-01-24T02:57:00.001-08:00

Tervehdys kaikille!

Neo Arena on digitaaliseen sisältötuotantoon sekä monikanavaiseen jakeluteknologiaan liittyvä oululainen huippuosaamisen hanke. Hankkeen avulla sisältötuotanto- ja teknologia-alan toimijat pääsevät kokeilemaan monikanavaisuuden tuomaa kaupallista potentiaalia. Kiinnostuneille lisätietoa hankkeesta: http://www.neoarena.fi/

Neo Arena hanke osallistuu Barcelonassa 16.-19. helmikuuta 2009 pidettävään GSMA Mobile World -kongressitapahtumaan. Kuten kaikki alan ammattilaiset tietävät, kyseinen tapahtuma on maailman suurin mobiilialan vuotuinen tapahtuma, jossa alan huiput esittelevät parastaan sekä visionäärit kertoilevat, mitä kaikkea uutta ja hienoa on tulossa markkinoille lähivuosien aikana.

Minä olen Kimmo Paajanen, Neo Arena -hankkeen projektipäällikkö Oulusta. Avasin tämän blogin kaikille teille, jotka olette kiinnostuneita hankkeemme puuhailuista sekä siitä, millaisia uusia juttuja ja tuulia mobiilialalla tapahtuu parasta aikaa. Kuten otsikosta voi päätellä, tämän blogin sisältönä on mietteitä ja ajatuksia siitä, mitä messupäivien aikana tapahtuu ja mihin kaikkeen kiinnostavaan juttuun törmättiin reissulla. Mukana matkalla on minun lisäkseni Jussi Kangasoja, joka toimii hankkeessa teknologiakonsulttina ja tulkkina sisällöntuottajien ja teknologisten osaajien välillä. Tämän reissun tarkoituksena on saada muutaman tehokkaan seminaaripäivän ja messupaikkaan tutustumisen avulla viimeisintä tietoa tiiviissä paketissa kaikkien alan toimijoiden hyödynnettäväksi. Hankkeen tulokset ovat julkisia ja senpä vuoksi tulemme myöskin kertomaan kaiken kertomisen arvoisen matkastamme tässä blogissa.

Interaktivisuutta! Nyt on vielä pari-kolme viikkoa aikaa vaikuttaa siihen, mihin osallistumme kyseisessä tapahtumassa. Voimme toimia lukijoiden silminä ja korvina, kunhan vain kerrotte, mitä haluatte. Antakaa vinkkiä ja palautetta kaikilla käytettävissä olevilla välineillä! Saatamme jopa striimata paikan päältä jotain kiinnostavaa, jos se vain onnistuu eikä maksa maltaita. Varsinaisia videotuotannon ammattilaisia emme ole, joten myöskään striimatun materiaalin sisällön laadusta emme kanna minkäänlaista vastuuta...:)

Ja aivan lopuksi vielä kaupallinen tiedote: Hankettamme rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto, päärahoituksen saamme Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta. Muita rahoittajia ovat Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun kaupunki sekä toimialan merkittävimmät yritykset, kuten Nokia. Kiitokset heille! Striimauksessa käytämme kumppanimme, Floobs.com -jakelutekniikkaa.